Caroliina

Kun sielu kutsuu

Jokainen osaa suorittaa, elää kovalla vauhdilla ulkoisista lähtökohdista käsin sekä laiminlyödä omia tarpeitaan syystä tai toisesta. Näissä ketään ei tarvitse opettaa tai kannustaa. Useimpien voimat riittävät hyvin pitkälle ja vielä viimeisillä voimilla taistellaan elämän kiertokulkua vastaan. Niin minäkin tein.

Luulin elämäni ensimmäiset 26-vuotta kiireisen ja suorittavan elämän olevan hienoa ja arvostettavaa elämää. Vaikka kuinka paljon itsestäni annoin, sitä vähemmän tuntui, että sain takaisin, olin sitten kahdeksan tai 21-vuotias. Pelkäsin, mitä minusta ajatellaan ja tein kaikkeni ollakseni kiltti tyttö ja että kelpaisin jonnekin. Ajattelin kaikkea pahimman kautta. Kunnes en enää jaksanut ja elämä menetti merkityksensä. En innostunut enää mistään. Elämän palo oli sammunut. En riittänyt enää itselleni. Oli paettava. Itseä. Mutta minne?

En ollut ainoastaan vihainen tai väsynyt, vaan syvästi uupunut ja kärsin fyysisistä oireista. Päähän ja selkään sattui, ärtynyt suoli piinasi ja hampaat reikiintyi suuhun. Keho huusi ja aneli pysähtymistä. Minä halusin, mutta en ihan vielä uskaltanut kohdata todellisia kasvojani. Puhuin itselleni rumasti, sätin ja moitin epäonnistumisista. Olin pettynyt itseeni, katkera monille ihmisille samalla häveten valtavasti ja vihasin itseäni entistä enemmän. Hyväksyin lopulta kaikki muut paitsi itseäni. Voitko uskoa ne kaikki tunteet hymyn takana?

Ihminen on sitkeä ja tilanteen hyväksyminen – se tuntui paljon tuskallisemmalta kuin yksikään fyysinen vaiva, vaikka tein kaikkeni päästäkseni niistä eroon. Sisimmässäni tiesin, että pian on muututtava, muuten en selviä.
Rajan todellinen ylitys tapahtui kuitenkin vasta tiputtuani ilma-akrobatiakankaalta, kun mursin kaularangan alimman nikaman. Minulla kävi tuuri, etten halvaantunut. Minun olisi kuulunut jäädä pitkälle sairaslomalle, mutta en uskaltanut ja jatkoin niitä töitä, mihin keho suostui hampaat irvessä. Sitten korona pysäytti koko yhteiskunnan. Purskahdin itkuun, luullen sen johtuvan töiden loppumisesta. Samassa tajusin, ettei työllä ollut merkitystä, vaan itkin, koska vihdoin oli tullut minun aika pysähtyä.

Minulle pandemia oli käänne, jossa itse astuin ensi kertaa omiin saappaisiini, elämään kuin uutta, täyttä elämää. Elämään elämää, joka oli kokoajan ollut ympärilläni, mutten ollut nähnyt sitä kaiken kiireen ja suorittamisen keskeltä.

Matkaa itseeni olen tehnyt koko elämäni ja tunnen tarvinneeni jokaisen kokemuksen, että koitti päivä, jolloin en enää itse halunnut mitään ja päästin todella irti kaikesta. Minulla ei ollut enää mitään hävittävää. Silloin minä hengitin todella, kuin en koskaan olisi hengittänyt ja palaset elämässäni alkoivat asettua paikoilleen itsestään. Olen sen jälkeen saanut oivaltaa ja tuntea, miten hyvin kaikki on. Kuinka ensi kertaa todella tunnen kiitollisuutta, onnellisuutta ja rakkautta itseäni ja muita kohtaan. Miltä tuntuu olla eheämpi, terveempi ja lempeämpi itseä kohtaan.

Minulla ei ollut enää mitään hävittävää.

Silloin minä hengitin todella, kuin en koskaan olisi hengittänyt ja palaset elämässäni alkoivat asettua paikoilleen itsestään.

Tiedän, miten rankkaa elämä joskus voi olla. Olen kokenut kurjia tapahtumia elämäni halki ja silti saan olla tässä juuri nyt. Olen varma, etten ole ainoa, joka on kokenut elämän pudottavan syvimpään kuiluun jossain vaiheessa elämää. Teitä on paljon ja teistä jokainen on eri vaiheessa omaa matkaa.
On koettelemuksesi mikä tahansa, hengitä lempeästi sisään ja puhalla ulos suun kautta – kohtaa itsesi silmästä silmään. Tuolla ”taistelulla” on sinulle jotain hyvin tärkeää kerrottavaa. Tiedän, että se on kaikkea muuta kuin helppoa, ihanaa ja kaunista. Mutta se on ainoa tie vapauttaa itsesi.
Tiedän myös sen, että uupumisesta, pitkittyneestä stressistä, vaietuista tarpeista ja käsittelemättömistä tunteista ei ole helppo avautua- edes itselle. Ehkä juuri sinä siellä tunnet riittämättömyyttä tai tunnet jonkun, joka kaipaisi kipeästi tulla nähdyksi sellaisena kuin on. Haluan vain sanoa, että et ole yksin. Sinä olet juuri hyvä sellaisena kuin olet, arvokas ja kaiken rakkauden arvoinen.

Miksi minä tulin nyt esiin? En aikonut tulla esiin. En aikonut enää ikinä jatkaa yritystäni, koska olin omasta mielestäni epäonnistunut enkä pystynyt tehdä käsilläni asioita kuin ennen. En aikonut tehdä mitään, mikä muistuttaisi minua kaikesta menettämästäni. Kun kuitenkin päästin irti, elämä osoitti minulle missä on minun paikkani, mikä on sieluni todellinen tehtävä. Se tehtävä, joka on vain minulle, eikä kenetään toista varten- ainakaan samassa muodossa.

Kun kuitenkin päästin irti,

elämä osoitti minulle missä on minun paikkani, mikä on sieluni todellinen tehtävä.

Kuulin sen selvästi. Ja lopulta vastasin ottavani tehtävän vastaan, tarjoilee se mitä tahansa matkallani. Naurettavaa, voi joku ajatella. Ehkä onkin, mutta minua tämä kaikki on auttanut ja tämä on minulle tosinta totta. Jos minä selvisin, niin mikset sinäkin?
Elämä ei antanut minulle vaihtoehtoja, niin hassulta kuin se kuulostaa. Olen etsinyt muita töitä, koulupaikkaa, kokeillut aloittaa kaikenlaista muuta, mutta mikään ei käynnisty. Mihinkään muuhun sydämeni ei vastaa kyllä kuin katsoessani tähän tienhaaraan, jossa sinun ja minun polkumme kohtaavat ensi kertaa tai toistamisiin. Aloitan miinusmerkkisestä luvusta ja mieleni on tyyni. Tiedän, kun luotan, että kaikki on hyvin ja järjestyy kokoajan parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedän myös, että saan tehdä juuri niitä asioita, joista nautin sydämestäni ja saan jakaa sitä lempeyttä, elinvoimaa ja raikkautta, jota itsekin olen janonnut nyt koko sielustani. Ja tiedän, etten ole yksin enää ja olen kannateltu.

Uskon, että elämässä tärkeämpää kuin suorituksen kahleissa eläminen, on että uskaltaako ihminen pysähtyä ja katsoa sisimpäänsä.

Kohdata todellisen itsensä, nöyrtyä elämän edessä, hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja tulla elämän kannateltavaksi.

Uskon, että elämässä tärkeämpää kuin suorituksen kahleissa eläminen, on että uskaltaako ihminen pysähtyä ja katsoa sisimpäänsä. Kohdata todellisen itsensä, nöyrtyä elämän edessä, hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja tulla elämän kannateltavaksi. Olemaan läsnä, elämään omasta sisimmästä käsin ja uskomaan hyvään ja huomaamaan, että lempeys kantaa. Olemaan vapaa ja kulkemalla rohkeasti kohti omia unelmia. Hän on rohkea, joka uskaltaa antautua, luottaa ja uskaltaa. Kääntää voimavarat vahvuudeksi. Tätä ja paljon muuta palan halusta jakaa kanssasi.

Kaikkea hyvää ja rakkautta sinne sinulle rakas.

Olen Caroliina Takala, Yoga Yinful -ohjaaja, liikunnan, hyvinvoinnin ja ihonhoidon ammattilainen. Tästä alkaa kolmas vuoteni yksinyrittäjänä.

Elämäni muuttui kerta heitolla, kun päästin irti menneisyyden kahleista ja antauduin elämälle, jota en koskaan aiemmin uskonut saavani. Elämäni koki täyskäännöksen ja nyt kuljen ohjautuen sisältäpäin, sielustani käsin eläen täyttä elämää.

Joskus asiat tapahtuvat, kun vähiten odottaa. Silloin ne tapahtuvat juuri oikeaan aikaan, oikealla tavalla ja oikeissa mittasuhteissa. Ne tapahtuvat silloin, kun vastaa myönteisesti yhteisön yhteiseen tarpeeseen. Kun on tasapainossa itsensä kanssa ja voi seistä omin jaloin.

Kun suljin Hyvinvointi- ja Jalkahoitola Spa Caran ovet Töysän keskustan kylmästä ja kolkosta tilasta lokakuussa 2019, olin murtunut. Päätös ei ollut helppo, mutta tiesin sydämessäni, että niin on tehtävä. En vain tiennyt tarkalleen miksi. Luotin vain vaistoihini ja otin uudet mahdollisuudet vastaan, vaikka olin väsynyt ja pihalla, minne olen menossa. Minulla ei ollut vaihtoehtoja kuin kuunnella kehoni viestejä, joita olin sivuuttanut, koska pelkäsin.
Kun lopulta annoin itselleni mahdollisuuden kuulla sydäntäni, päästin irti ihan kaikesta, oivalsin itsestäni paljon enemmän kuin ikinä ennen ja kasvoin sen myötä kokonaan uudeksi itsekseni- paremmaksi versioksi itsestäni. Nyt voin vihdoin katsoa peiliin ja kiittää näkemästäni. Voin hengittää vapaasti eikä minun tarvitse miettiä, mitä muut minusta ajattelevat. Seisoin omin jaloin.

Jokainen tapahtuma ovien sulkemisen jälkeen on tuonut minusta esiin paljon sellaista, mitä en tiennyt itsessäni olevan. Se oli aikaa, kun jäävuoren oli aika alkaa murtua ja sulaa, jotta jotain uutta ja raikasta voi paljastua. Paljon piti kokea sairautta ja onnettomuuksia, että heräsin.
Kaikki paikat, joissa olen aikaani viettänyt erilaisten ihmisten seurassa- jokaisella on ollut tärkeää annettavaa minulle. En kadu yhtäkään valintaani ja olen vapaampi kuin koskaan aiemmin, katsoessani tapahtumia tänään. Jotkut voivat ajatella, että valintani ovat olleet pähkähulluja, mutta joka kerta, kun olen ne uskaltanut valita ja tuoda avoimesti esiin, rauha on täyttänyt mieleni. Valitsin oikein. Kuuntelin sydäntäni.

Ihmiset ovat nähneet todella paljon vaivaa hankkiessaan käsiinsä salaisen numeroni ja sähköpostiosoitteeni. Puheluja ja viestejä on tullut siitä saakka, kun hoitolan ovet suljettiin yli vuoden ajan. Jokaisella on ollut samaa asiaa. Aina, kun asioin lähikaupoissa minut pysäytetään. Ihmiset kysyvät mitä tapahtui, mihin katosin. En oikein ole tiennyt ja oli vaikea vastata. Olisin halunnut sanoa paljonkin. Mutta ihmisten viesti oli äärimmäisen selvä. Milloin sinä jatkat? Sinun paikkasi on täällä hoitamassa ja palvelemassa ainutlaatuisella ammattitaidollasi.

Minulla on valtavasti viisaita, upeita asiakkaita. Rakkaita ihmisiä, jotka ovat uskoneet minuun silloinkin, kun en ole itse uskonut. Te kannattelitte minua hoitolalla, liikuntaryhmissä- ihan kaikkialla missä olen kulkenut ja huolehditte, miten jaksan. Jos ette olisi huolehtinut, en ehkä olisi puuttunut omaan hyvinvointiini niin läpikotaisin. Te annoitte minulle syyn kohdata itseni ja palata sinne minne minä kuulun. Tarjoilitte minulle uskomattoman tutkimusmatkan itseeni. Nyt minulla on valtavasti uutta, raikasta annettavaa teille. Otti vain aikansa, jotta muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa kaikkialla ympärilläni.

Viimein voin vastata teille rakkaat ihmiset. Otan vastaan tehtävät, joihin minua kutsutte. Olette äärimmäisen tärkeitä ja haluan tarjota teille vain parasta kokonaisvaltaista hyvinvointia omista lähtökohdistani käsin hyväksyen, että riitän tällaisena. Siksi kaikki palvelumme ovat saaneet uudistua kasvuni mukana.

Tarjoamme tästä eteenpäin enemmän virtaavaa liikettä, myönteisyyttä, lempeää kosketusta ja itsensä kohtaamista sekä hyväksymistä. Hengitys, läsnäolo ja kehotietoisuus ovat runsas alkulähde, josta ammennamme elinvoimamme. Meillä muutos ja keskeneräisyys ovat läsnä joka hetki ja olet juuri oikeanlainen sellaisena kuin olet. Kunnioitamme yhä enemmän luontoa sekä vuodenaikoja ja elämme niiden mukaisesti täyttä elämää välillä hitaammin, jopa pysähtyen ja toisinaan virraten vapaasti elämän kuohuissa tanssien täynnä kiitosta.

Kiitos rakas, että olet tehnyt tämän minulle mahdolliseksi. Olet arvokas, tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Nähdään liikunnan, hoitojen ja ohjausten parissa. Teen parhaani hyväksesi ja toivotan sinut sydämestäni tervetulleeksi.

Namaste,
Caroliina Takala
Yoga Yinful- ja Meditaatio Rentoutus-ohjaaja,
Terveysliikunnanohjaaja, Hyvinvointivalmentaja
Ihonhoidon ammattilainen (SKY-Kosmetologi, Kosmetiikkaneuvoja, Kouluttaja)